tiistai 23. kesäkuuta 2020

Kanelimuropikkuleivät ja kukkakuvia

Hei!
Oon kyllä niin myöhässä päivityksieni kanssa, että huh huh 😅 Tyttären 6-vuotissyntymäpäiviä vietettiin jo pari viikkoa sitten, mutta en ole koneelle kerennyt. Keväällä on aina niin kiire pihahommienkin kanssa. Nyt vielä lisäksi mulla on vaikeuksia tämän uuden bloggerin kanssa, kun en saa kännykällä enää lisättyä kuvia postauksiin niin joudun tulemaan tietokoneelle sitä varten. Ja se on nykyään olevinaan hankalaa kun on kännykän kanssa jo oppinut ja tottunut tekemään kaiken 😁 No mutta aloitetaanpa nämä synttäritarjottavat näistä kanelimuropikkuleivistä. Ohjeen löysin Mimmin keittiöstä täältä. Kiitos Mimmille taas hyvästä ohjeesta! Kopioin ainesosaluettelon Mimmiltä, mutta teko-ohjeen kirjoitin omasta päästäni. Ohje vaikutti vanhalta ja pikkuleivät maistuivatkin kunnon vanhanajan pikkuleiviltä. Kyllä itsetehdyt pikkuleivät ovat vaan aina yhtä ihania ja vaivansa arvoisia 😋 Niin ja meillä oli siis panda-aiheiset juhlat, siksi pikkuleivät ovat nallen mallisia 😍 Loppuun vielä kukkia ja kukkia 😍


Kanelimuropikkuleivät n.100 kpl
250 g voita
200 g sokeria
1 kananmuna
1½ tl soodaa
1½ tl kanelia
375 g vehnäjauhoja

päälle koristeeksi kanelisokeriseosta

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri hyväksi vaahdoksi. Lisää kananmuna. Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää parissa erässä taikinaan. Käytä taikinakoukkua tai yleiskoneessa taikinalapaa. 
Laita valmis taikina pakastepussiin ja painele litteäksi. Laita pussi useaksi tunniksi tai yön yli jääkaappiin kovettumaan.

Pehmitä sitten taikinaa muutamassa osassa käsissäsi ja kauli jauhoja käyttäen levyjä joista otat haluamasi mallisia pikkuleipiä. Asettele pikkuleivät uunipellille leivinpaperin päälle ja ripottele päälle kanelisokeriseosta.

Paista 200 asteessa 6-8 minuuttia kunnes pikkuleivät ovat saaneet kauniisti väriä.


Syreeni, kurjenmiekka, akileija ja illakko.

Tämän penkin olen tehnyt pörriäisiä varten joskus ihan siemenistä. Alle olen haudannut ensin yhden kesän kaikki kompostoitavat materiaalit ja päälle peräkärryllinen hevosen kakkaa ja lopuksi peräkärryllinen multaa. Nämä kaikki viettivät pressun alla talven ja keväällä latasin penkin siemenillä 😃 Sinä kesänä ei kukkia tarvinnut katsella, mutta nyt olen jo pari kesää saanut ihanuuksista nauttia. Tässä kukkii penkin ensimmäiset kevätkukkijat illakko, päivänkakkara ja punapäivänkakkara. Lisäksi penkistä löytyy palavaa rakkautta, sinipallo-ohdaketta ja sormustinkukkaa.

Suviruusu poppius on saatu anopilta muutama vuosi sitten ja se kukkii nyt ensimmäistä kertaa vähän suuremmalla kukkamäärällä. Kerrottu idänunikko on talon alkuperäisiä asukkaita. Idänkurjenpolven taimet olen saanut Omapiha-puutarhalehden kautta. Alla toinen kuva kurjenpolvista. Takana vuorikaunokkia ja vasemmalla pinkkiä asteria joka kukkii myöhään syksyllä.


Tälläisiä ihania isoja iriksiä olen ostanut itse. Nimi on vaan hukassa...

Terveisin Taru

6 kommenttia:

  1. Kauniita kukkakuvia ja kanelimuroleiväthän ovat meidän suvun lempparipikkuleipiä lusikkaleipien ohella. Kumpiakin niistä leivon ensi viikolla. Ikävä vaan, että perheen surujuhlaan. Menetimme rakkaan isosiskomme ärhäkän sairauden murtamana juhannusaattona. Ollaan kaikki vieläkin ihan shokissa. Perusterve ihminen meni 1½ viikossa, eikä mitään ollut tehtävissä. Minäkin ehin miehen kanssa juhannusaattona jättämään hyvästit. Onneksi lähdettiin ajamaan Kuopioon hyvin varhain, muutaman tunnin kuluttua siskoni nukkui pois. Eipä ole enää siskoa, jolle soittaa ja kysyä kukka- ja puutarha-asioista. Häneltä tuli vastaus kaikkeen,ihan ilman mistään tarkistamatta. Elämä jatkuu ja arkeen pitää jokaisen palata. Ensi viikolla rupean leipomaan siskon muistotilaisuuteen leivonnaisia, tuskimpa selviän kuivin silmin. Oikein mukavaa kesän jatkoa sinulle ja perheellesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Mimmi, olen niin pahoillani tästä surusta ja menestyksestä jonka olette kohdannut. Elämä on joskus hyvin yllättävää. Miten kamalan nopeasti siskosi meni. Vielä olisi elämää hänelle suonut. Onneksi kerkesitte hänet vielä näkemään ❤ Ihanaa että teet hänen muistotilaisuuteen leivonnaisia. Jaksamista teille raskaaseen aikaan. Kiitos samoin ❤

      Poista
  2. Ihania pikkuleipiä ja nuo kanelimuroleivät on niin hyviä. Anopilla aina saa makustella. Itse en juuri koskaan jaksa tehdä noita kaulittavia pikkuleipiä. Kannattaisi varmaan. :) Ja mulla on ollut vähän hitaampaa tuo nykyaikaan siirtyminen ja puhelimella postaaminen. Teen postaukset aina koneen ääressä, koska haluan nähdä kunnolla. Puhelimen näyttö on mulle liian pieni. Pitäisi varmaan hankkia silmälasit. :D Onnea 6-vuotiaalle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaulittavat pikkuleivät onkin aina nihkeä homma aloittaa... mutta ovat joskus pakollisia tehdä. Varsinkin jos lapsi toivoo nallen mallisia 😄 Mulla on aina ollut hidasta nykyaikaan siirtyminen. Varmaan vuoden mietin ennen kuin liityin instagramiinkin ja tykkään siitä kyllä kovasti nyt. Postauksia ei ole häävi tehdä puhelimella, mutta totuin jo siihen. Tietokoneella kaikki onnistuu kyllä helpommin. Harmi että tässä välissä tietokone tuli siirrettyä yläkertaan jonne on mukamas kauhea vaiva aina lähteä 😅 Mä sain muuten silmälasit viime keväänä ja mukavasti maailma terävöityi! 😆 Kiitos onnitteluista ❤

      Poista
  3. Kiitos sinulle pipari ohjeesta, kokeilen varmasti. Ihanaa kukintaa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi 😊